MENU

Mikä tekee sosiaali- ja terveysalalla toimivasta asumisneuvonnan yksiköstä erinomaisen työpaikan?

Mikä tekee sosiaali- ja terveysalalla toimivasta asumisneuvonnan yksiköstä erinomaisen työpaikan?

Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2020 henkilöstötutkimusten tulosten perusteella kaksi osastoa sai Great Place to Work® -sertifioinnin. Toinen näistä on Pohjoisen aikuissosiaalityön asumisneuvonnan yksikkö.

Suurella julkisella organisaatiolla on omanlaiset haasteensa sekä vahvuutensa yrityskulttuurin ja henkilöstökokemuksen kehittämisessä. Suurten organisaatioiden haaste on ylimmän johdon ja asiakasrajapinnassa työskentelevien välinen laadukas viestintä.

”Aiemmin sosiaali- ja terveystoimialla työskennellessäni niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa olen todistanut käytännössä, että suuren organisaation sisälle mahtuu useita eri todellisuuksia ja kokemuksia organisaatiokulttuurista samojen perusrakenteiden vallitessa. Nyt Great Place to Work®:lla työskenneltyäni sama ilmiö näkyy myös muissa organisaatioissa. Hyvä henkilöstökokemus ei ole kiinni organisaation koosta, toimialasta tai siitä, millä sektorilla toimitaan. Johtaminen ja lähiesihenkilötyö ovat oleellisessa osassa henkilöstökokemuksen synnyssä”, kertoo Great Place to Work®:n yrityskulttuurin asiantuntija Nina Maurola.

Asumisneuvonnan tulokset olivat kokonaisuudessaan kaikkien Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tutkittujen parhaimmat. Erityistä tuloksissa on onnistuneen johtamistyön todella korkeat pisteet. Lisäksi kaikki tiimin jäsenet kokevat ylpeyttä omasta ja tiimin työstä. Ylpeys organisaation imagosta on todella korkea ja koko asumisneuvonnan henkilöstö suosittelisi työpaikkaansa läheisilleen hyvänä työpaikkana. Koko Helsingin kaupungin sisäisen henkilöstökyselyn mukaan 77 % työntekijöistä suosittelisi sitä työpaikkana.  

”Johtamisessa on onnistuttu erityisesti yksilöllisessä, inhimillisessä ja arvostavassa tavassa johtaa. Johto koetaan luotettavaksi ja helposti lähestyttäväksi. Vastuuta sekä vapautta annetaan ja yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä on hedelmällistä. Johto tavoittelee työntekijöiden ideoita ja palautetta annetaan kiitettävästi. Kaiken kaikkiaan huikeat tulokset”, Maurola tulkitsee henkilöstötutkimuksen tuloksia.

Ryhmähenki kantaa fyysisestä etäisyydestä huolimatta

Asumisneuvonnan johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni vahvistaa, että ideat kehittämiseen ovat tulleet juurikin työntekijöiltä. Toiminta pohjaa jatkuvan parantamisen ja oppimisen ideologiaan. Lisäksi palautetta annetaan ja huolehditaan, että sitä on tarpeeksi. Luottamuksen kokemus sekä psykologinen turvallisuus on tiimissä korkea. Kuinka hyvä yhteishenki on syntynyt, kun töitä tehdään eri puolilla kaupunkia eri toimipisteissä?

Kinni kertoo, että tähän on kiinnitetty runsaasti huomiota ja tehty paljon töitä ryhmähengen synnyttämiseksi. Asumisneuvonnan koko henkilöstö sekä minitiimit kokoontuvat säännöllisesti. Korona-aikana omat kokoukset pidetään sähköisesti. Asiakkaita neuvotaan pääasiassa puhelimitse tai chatin kautta, mutta tarvittaessa myös muilla tavoin.

Tiimissä tehdään yhdessä ja ongelmakohtiin puututaan

Työkulttuuria rakennetaan työn ohessa yhdessä. Kinni kertoo, että tiimi korostaa arvostavaa ja ystävällistä käytöstä sekä kunnioitusta niin toisiaan kuin asiakkaita kohtaan. "Meillä on yhdessä hauskaa ja työssä on mukana huumoria. Kannustamme ja tsemppaamme toisiamme. Aina kun on vähänkin aihetta, kiitämme, ja onnistumisista palkitsemme matalalla kynnyksellä kaupungin palkitsemiskäytännöillä”.

Asumisneuvonnan yksikössä tunnistetaan se, että esimiehen kuuluu johtaa tiedolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun työssä huomataan mahdollinen ongelma, siitä hankitaan tietoa henkilöstöltä. Tilanne korjataan saadun tiedon perustella.

Asumisneuvonnan nykyiset prosessit ja hankkeet rakennetaan Lean-prosessijohtamisen keinoin. Leanissa keskeistä on jatkuvan parantamisen ideologia, ja parannuksiin lähdetään työntekijän havaittua epäkohtia.

Myös yksittäisen tiimiläisen hyvät ideat voidaan järjestelmällisesti vakiinnuttaa koko tiimiä koskevaksi. Kinni kertoo esimerkkinä asumiskoordinaattori Maarit Lehtisen ajatuksen asumiskummeista, vapaaehtoisista, jotka ovat olleet suurena apuna asumisasioista viestittäessä omiin verkostoihinsa ja yhteisöihinsä sekä ruokakassien toimittamisessa.

Työ asumisneuvonnassa on merkittävää

Asumisneuvonta vakiinnutettiin pysyväksi toiminnaksi 2011. Jo tätä ennen kokeiluna alkaneen toiminnan piti osoittaa tarpeellisuutensa ja tuloksellisuutensa. Kinni huomauttaa, että tuottavuus ja tehokkuus eivät suinkaan sulje pois työtyytyväisyyttä. Päinvastoin: liike-elämässä on jo vuosia korostettu, kuinka tyytyväinen henkilöstö saa aikaan parhaat tulokset.

Tuloksia on syntynyt. Häädöt ovat vähentyneet Helsingin kaupungin asunnoissa 45 %, ja tiimin hienoja tuloksia on oltu esittelemässä esimerkkinä asunnottomuuden ehkäisyssä EU-parlamentissa asti. Samaan aikaan henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä ja poissaolot ovat vähäiset.

Tiimin työ on asunnottomuutta ehkäisevää sosiaalityötä, toisin sanoen asumisneuvonta auttaa ihmisiä asumiseen liittyvissä erilaisissa ongelmissa. Päätavoite on, että asiakkailla säilyisi koti ja että häädöiltä vältyttäisiin.

Asiakkaat ovat yleisesti ottaen kiitollisia saamastaan avusta. Asumisneuvonta auttaa myös asioimaan Kelan kanssa ja neuvoo vaikkapa asumistuen hakemisessa. Erityisen hyväksi on koettu tilanteisiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa, siis ennen kuin ongelmat kasvavat isoiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Asumisneuvonta on kehittänyt tapoja hoitaa myös digitaidottomia asiakkaita sekä eri kieliryhmiä.

"Meillä lähtökohta on, että asiakkaat saavat meiltä mahdollisimman hyvää sosiaalityötä. Asiakastyömme on oltava inhimillistä ja ammatillisen osaamisen korkeatasoista, jotta voimme osoittaa tuloksia", Kinni summaa.